Tästä tulee selvästikin elämäni onnellisimpia vuosia. On jo aikakin, sillä olen mielestäni ansainnut sen. Vaikka muistan kuulleeni sanonnan ettei onnea tarvitse ansaita, itse olen elänyt elämän jossa se onni on aina tuntunut olevan tavoittamattomissa tai olen vain onnistunut hipaisemaan sitä, vaikka olisin kuinka yrittänyt tehdä töitä sen eteen.

Tottakai olisin tietysti ansainnut jo hyvän lapsuuden ja nuoruuden joka olisi varmasti toiminut onnellisuuteni peruskivenä, mutta kun se nyt jäi saamatta, ansaitsemisesta huolimatta, niin olen joutunut rakentamaan sitä onnellisuuden perustaa aikuisena. Olen lapsesta asti nukkunut huonosti, syönyt huonosti, liikkunut huonosti ja myös oppinut ajattelemaan huonosti. Eli aikamoinen oravanpyörä lähtenyt käyntiin jo pienenä lapsena.

Meni monta vuotta ennen kuin sisäistin lauseen "Kaikki vaikuttaa kaikkeen". Jos nukun huonosti -> liikun huonosti, syön huonosti ja ajattelen huonosti -> nukun huonosti. Eli jotta siitä oravanpyörästä pääsisi joskus pois, on alettava taistelemaan vastatuuleen. Lähteä väkisin lenkille vaikka väsyttää ja syötävä vaikka pari täysjyväleipää hesemätön sijasta.

Ihmisetkin vain ovat niin tapojensa orjia, että kun asiat eivät heti luonaa, he luovuttavat. Itse näkisin että matka parempaan mielenterveyteen ja onnellisempaan elämään on vähän samanlaista kuin alkoholismista parantuminen: retkahduksia tulee. Mutta pointti on siinä että pitää keskittyä olemaan onnellinen niistä selvistä päivistä eikä jäädä tuijottamaan epäonnistumista. Seuraava selvä pätkä voi olla jo päivän pidempi.

Minulla on vieläkin tapana kirjoittaa niinsanottua kiitollisuuspäiväkirjaa, jonka idea on kirjoittaa joka päivä kolme asiaa joista on kiitollinen elämässään. Itse muokkasin sitä niin että kirjoitan vähintään kolme hyvää asiaa kyseisestä päivästä. Eikä ole mitään väliä kuinka pienestä asiasta on kyse. Itsellä on välillä ollut niinkin huonoja päiviä että jo se etten nukkunut iltapäivään asti on ollut hyvä asia tai jos joku ystävällinen lähikaupan myyjä hymyili ja siitä tuli itselle parempi mieli. Monta kertaa olen silti huomannut että tekisi samalla mieli kirjoittaa kaikesta ikävästä jota pääkopassa on pyörimässä, mutta olen pitänyt kiinni siitä että silloin kuin kirjoitan "positiivisuuspäiväkirjaani" en anna ikäville ajatuksilleni valtaa. Ja uskon että ajan kanssa sen kirjoittaminen on auttanut muuttamaan omiakin ajatuksia myönteisemmiksi ja varsinkin kiinnittämään huomiota niihin elämän hyviin asioihin.

"The secret of change is to focus all of your energy, not on fighting the old, but on building the new."